Isiäiseen ja Kotajärveen valuvat epäpuhtaudet laitetaan kuriin Kirkonkylässä

Kesällä käynnistyneessä vesiensuojeluhankkeessa pyritään pysäyttämään Isiäiseen ja Kotajärveen valuvia epäpuhtauksia jo niiden lähtöpisteessä. Kylätalo Kyläpirtillä pidetyssä tilaisuudessa asukkaat ja lintuharrastajat  kertoivat hankevastaaville kokemuksiaan ja havaintojaan suojeltavien vesien tilasta sekä toiveitaan toimenpiteistä.  

Isiäisen-Kotajärven valuma-alueen vesiensuojeluhanke on mitä oikea-aikaisin.  Hankepäällikkö Roosa Kempin mukaan nyt on viimeinen hetki puuttua valuma-alueen tilaan.  Lintulampi Isiäinen kasvaa umpeen väistämättä ja on Kotajärven tärkein kuormittaja. Hankkeen avulla pyritäänkin hidastamaan Isiäisen umpeenkasvua ja vähentämään epäpuhtauksia Kotasella.

• Laastaritoimenpiteet, kuten vesikasvien niitot kuluttavat vain rahaa, mutta eivät poista lampeen valuma-alueelta tulevaa kuormitusta, perustelee Roosa Kemppi.

Kemppi oli iloisesti yllättynyt, että asukkaat olivat innostuneita puhdistushankkeesta ja tulivat kertomaan muun muassa levähavainnoistaan vuosien varrella, simpukoiden häviämisestä, kalakannoista ja siitä, miten vedentila on muuttunut vuosikymmenten saatossa.  

Lintuharrastajille saattoi olla pieni pettymys, ettei hankkeessa rakenneta Isiäiselle esimerkiksi Limingan kaltaista kahluualuetta linnuille. Erityisasiantuntija Saku Ovaskaisen mukaan mitään keinotekoisia patoja tai altaita tässä hankkeessa ei rakenneta. Lintuharrastusta ja sen myötä matkailua edistetään Ovaskaisen mukaan Heinolan kaupungin muissa hankkeissa monihyötyisyyden näkökulmasta.  

Päähuomio vesiensuojelussa

Isiäisen-Kotajärven valuma-alue on laaja ja sisältää muun muassa lumenkaatopaikan, mistä keväisin valuu vesiin kaupungin kaduilta kootun lumen sulaessa muun muassa eläinten ulostejäämiä, autojen renkaiden murua, mikromuoveja ja kemikaaleja.

Vuosikymmeniä sitten valuma-alue oli maatalousvaltaista, nyttemmin alueella harjoitetaan metsätaloutta. Ojitukset alueelle on tehty 1970-80-luvuilla.  

Hankepäällikkö Roosa Kemppi aikoo käyttää kokenutta, vuosikymmeniä valuma-alueen kunnostuksia tehnyttä konsulttia apunaan toimenpiteiden suunnittelussa.  

• Vesinäytteiden ja maastokäyntien perusteella päätämme, millaisia rakenteita ja mihin kohtaan sijoitamme suojelurakenteet valuma-alueella. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rahaa on kahteen rakenteeseen, jotka voivat olla esimerkiksi rämesuon ennallistamista, laskeutusaltaiden rakentamista, suodatinratkaisuja tai kaksitasouomia, luettelee Kemppi.

Häntä itseään kiinnostaa myös kokeellinen toiminta eli voisiko laskeutusaltaissa tai tulvatasanteilla käyttää haitta-aineita sitovaa kasvillisuutta. Sellaisia ei Suomen ilmastossa ole vielä testattu.

Toive siitä, että sinilevä saataisiin pois vastikään kunnostetulta Kotasen uimarannalta jo ensi kesäksi tai seuraavaksi, ei Kempin mukaan toteudu. Sen hän kuitenkin lupaa, että levää esiintyy silloin nykyistä vähemmän.  

Isiäisen- Kotajärven valuma-alueen vesiensuojelusta on jätetty jo toinen hankehakemus, jotta suojelutyö voisi jatkua aina vuoteen 2028 saakka ja mahdollisesti siitä eteenpäinkin.